Poliittinen järjestelmä

Proutin poliittisessa järjestelmässä ei ole puolueita. Tärkeimmän osan demokratiaa muodostavat paikallisesta taloudesta päättävät paikallisraadit, kaupunginosahallitukset ja kyläkokoukset. Taloudellinen päätöksenteko pyritään tuomaan mahdollisimman paikalliselle tasolle.

Vaaleissa ehdokkailla on yhtäläiset oikeudet; median on annettava kaikille tasapuolisesti palstatilaa ja aikaa kanavilla. Ehdokkaaksi haluavan on osallistuttava vaalitoimikunnan järjestämään yhteiskunnallis-taloudellista tietoisuutta mittaavaan kokeeseen, jolla varmistutaan ehdokkaan kyvystä ymmärtää yhteiskunnallisia asioita ja asiakokonaisuuksia.

Maailmanhallitus päättää planetaarisista oikeuksista: globaaleista ihmis- ja luonnonoikeuksista. Globaali Magna Carta (perusoikeuksien julistus) on maanosa- valtio- ja osavaltiohallitusten lainsäädäntötyön ohjenuorana. Maailmanhallituksella ei ole taloudellista valtaa. Prout esittää päätöksenteon lokalisoimista, jolloin päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden määrä moninkertaistuisi nykyisestä. Tällä tavalla päätöksenteko saataisiin lähemmäksi niitä ihmisiä, joita päätökset koskevat. Osallistuminen omaa ympäristöä koskevista asioista päättämiseen saa ihmiset liikkeelle - paikalliset ongelmat tunnetaan parhaiten paikallisella tasolla.

Hallinnon paikallistamisen ei kuitenkaan tarvitse merkitä hallintokustannusten nousua, sillä Prout esittää katon asettamista tuloille ja yksityisomaisuudelle. Proutin mukaan nykyinen tilanne, jossa ihmisten vuositulot vaihtelevat jostain 10.000 euron minimistä yli 100.000.000 huipputuloihin. Tässä on kyse täysin käsittämättömästä 10.000-kertaisesta tuloerosta. Proutin tulomallissa tuloerot olisivat 6-20-kertaiset paikallisesta tarpeesta riippuen, joka on aivan riittävä motivaattori pyrkiä parempaan työsuoritukseen tai korkeampaan asemaan. Nykyinen kansanedustajan alkupalkka, joka on jossain 5000 €/kk tuntumassa, vaikuttaa ihan järkevältä - suhteutettuna matalapalkka-alojen työntekijän tai sosiaaliturvalla elävän n. 1000 euron kuukausituloon. Tällöin kyse on n. 5-kertaisesta tuloerosta. Nykyinen järjestelmä, jossa yritysjohtajan asema on yhteiskunnallisia johtoasemia monin verroin paremmin palkattu, aiheuttaa ainoastaan vallan vääristymistä ja demokratian murenemista.