Ohjelmat Yhteiskunta Henkisten arvojen yhteiskunta

Henkisten arvojen yhteiskunta

Yhteiskuntafilosofiat voidaan jakaa neljään kategoriaan:

1. Dogmakeskeiset filosofiat
Uskonnot, ainakin ulkoisessa ilmenemismuodossaan ovat dogmakeskeisiä filosofioita (esim. is­lam).

2. Materiakeskeiset filosofiat
Materialistiset filosofiat ovat materiakeskeisiä (esim. marxilaisuus).

3. Yksilökeskeiset filosofiat
Yksilökeskeisiä ovat ne filosofiat jotka korostavat yksilön etuja, hyvinvointia ja varallisuuden ka­saamista (kapitalismi, vapaa markkinatalous).

4. Henkisyydelle perustuvat filosofiat
Filosofiat, jotka pitävät kaikkea elävää pyhänä ja jotka tukevat yksilön pyrkimystä henkiseen pää­määrään, ovat henkisyydelle perustuvia filosofioita.


Nykyiset yhteiskunnat perustuvat kolmeen ensimmäiseen kategoriaan; missään ei ole yhteiskuntaa, jota ohjaisi henkisyyteen perustuva filosofia.

Tosin henkisiä vaikutteita löytyy yhteiskuntafilosofian alueelta ja erilaisilta vaihtoehtoryhmiltä:

  • Henryk Skolimovsky: Ekofilosofia
  • syväekologia (Deep Ecology)
  • ekofeministit
  • vapautuksen teologia
  • antroposofit
  • alkuperäiskansojen liikkeet

Niillä ei ole tosin vielä juurikaan mitään vaikutusta poliittisessa päätöksenteossa. Ne ovat valtavirran periferiassa, mutta niissä lähestytään ihmiskunnan ongelmia uuden paradigman avulla, joka menee paljon syvemmälle kuin fundamentalistiset, kommunistiset ja kapitalistiset ideologiat. Viimeksimainittuja on alettu pitää yhteiskunnallisten kriisien alkusyinä ja joista on aiheu­tunut ja edelleen aiheutuu tuhoa ihmisille ja planeetallemme.

Prout edustaa henkisyydelle perustuvaa uutta kokonaisvaltaista filosofiaa. Se on uusi lähestymistapa yhteiskunnallistaloudelliseen kehitykseen ja se liittää henkisyyden ja henkiset arvot yhteiskuntafilosofiaan. Se katsoo että henkisyys on peruslähtökohta, jolle yhteis­kunnallistaloudellinen kehitys voi parhaiten rakentua. Henkisyyteen perustuva yhteiskuntafilosofia ottaa huomioon ihmisen henkisen olemuspuolen fyysisen ja psyykkisen lisäksi kannustaa ja tukee ihmisten henkistä kehitystä, joka on edellytys myös yhteiskunnan kehittymi­selle.

Henkinen kehitys merkitsee yhteiskunnallisesti mm:

  • myötätunnon, epäitsekkyyden kehittämistä
  • mielen tasapainoa, rauhaa, iloa
  • syrjäytymisen, erilläänolemisen-tunteen poistumista
  • yhteenkuuluvuudentunnetta ihmisten kesken ja ihmisten ja koko luomakunnan kesken

Henkisyys eroaa uskonnosta, uskonnot eivät ole aina vaikuttaneet myönteisesti yhteiskuntaan. (Marx: ”Uskonnot ovat oopiumia kansalle”) Uskonnot sisältävät dogmeja, jotka eivät ole rationaali­sia ja jotka rajoittavat ihmisälyn luonnollista laajentumista.

Henkisyyteen perustuva filosofia ei hylkää materiaalista kehitystä, vaikkakin se katsoo että aineelli­nen kehitys ei johda ihmisen syvimpien toiveiden täyttymiseen. Todellinen kehitys on luonteeltaan henkistä, mutta kehitys aineellisella ja psyykkisellä tasolla ovat sen edellytykset.

*Lähteet: P.R.Sarkarin PROUT-kirjallisuus sekä Shrii Shrii Anandamurtin puheet Anandamaetreyiin välittämänä