Suomen itsenäiseksi julistamista seurasi kansaa jakanut sisäinen valtataistelu v. 1918
Syttyi katkera sota, kansalaissota, jossa olivat vastakkain juuri itsenäistyneen maan omat kansalaiset, punaiset ja valkoiset. Punainen osapuoli oli käsityksensä mukaan tekemässä yhteiskunnallista vallankumousta; punainen oli vallankumouksen väri. Toinen osapuoli taas näki, että kysymys oli vapaussodasta ja punaisten tekemästä kapinasta maan laillista hallitusta vastaan. Valkoisten mukaan kysymys oli oikeuden voitosta. Molemmilla osapuolilla oli takanaan ulkoisia valtoja: valkoisilla keisarillinen Saksa ja punaisilla Neuvosto-Venäjä.
Kansalaissotaa ei käyty ainoastaan rintamilla tai taistelukentillä sillä molemmat osapuolet syyllistyivät siviilien murhiin ja terroriin. Punainen osapuoli murhasi toista tuhatta siviiliä kun taas sodan jälkeen kiireesti kokoonpannuissa kenttäoikeuksissa teloitettiin noin 8000 punaista – syytettyinä maanpetoksesta ja kapinasta.
Herännyttä katkeruutta kuvastaa se, että sodan voittanut valkoinen osapuoli piti vangittuja punaisia vankileireillä vielä pitkään sodan jälkeenkin. Näillä leireillä tuhoutui nälkään ja tauteihin noin 12 000 vangittua.
Hävinneiden punaisten johto pakeni Venäjälle (mm Otto Wille Kuusinen) kun taas punaiset rivimiehet jäivät kantamaan tapahtuneiden terroritekojen seuraukset. Sisällissodan haavat umpeutuivat hitaasti ja paranemisprosessi kesti aina 1930-luvulle saakka.
Ensi vuonna itsenäinen Suomi täyttää 100 v . Sitä tullaan juhlimaan ja pohtimaan itsenäisyyden ajan tapahtumia.
Aku Louhimies: uusi elokuva Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta, aikaisemmat Edwin Laine 1955 ja Rauni Mollberg 1985.