Proutin filosofia Proutin viisi perusperiaatetta
PROUTin 5 perusperiaatetta, tiivistelmä
P. R. Sarkarin PROUT-teoria on yhteiskuntafilosofia, joka sisältää suuntaviivat henkisille ja moraalisille arvoille perustuvan yhteiskunnan rakentamiseksi. PROUTin avainkäsitteitä ovat mm. poliittisen ja taloudellisen vallan kytkentöjen poistaminen, globaali hallinto, omavaraiset, oman kulttuurin säilyttävät valtiot, osuuskunnat, ekologiset periaatteet ja naisten, lasten ja vähemmistöjen aseman parantaminen.
1. Kenenkään ei tule sallia koota mitään fyysistä vaurautta ilman kollektiivisen elimen selvää lupaa tai hyväksyntää.
Maailmankaikkeus on kaikkien yhteistä omaisuutta. Kaikilla ihmisillä on käyttöoikeus. Kukaan ei voi vaatia ehdotonta omistusoikeutta toisten ihmisten perustarpeiden kustannuksella. Aineellisten rikkauksien kokoamista rajoitetaan, koska ne ovat luonteeltaan rajallisia.
2. Maailmankaikkeuden aineellisia, aineettomia, yliaineellisia ja henkisiä voimavaroja tulee hyödyntää maksimaalisesti ja ne tulisi jakaa järkiperäisesti.
Aineelliset voimavarat tarkoittavat maailmankaikkeuden kiinteitä, nestemäisiä, valo-, kaasu- ja eetteritekijöitä Maaperään, veteen, ilmakehään ja eetteriin kätkeytyvät voimavarat odottavat vielä hyödyntämistään. Aineelliset varat ovat rajalliset. Sen jälkeen kun kaikkien perustoimeentulo on turvattu, ylimäärä tulisi jakaa ihmisten kykyjen, ponnistusten ja yhteiskunnan hyväksi koituneen työn perusteella. Kaikkien ihmisten tarpeet eivät ole samat;lisäksi tarpeet vaihtelevat ajassa, paikassa ja henkilössä tapahtuvien muutosten myötä. Minimi- ja maksimipalkkojen välistä eroa tulee pyrkiä kuromaan pienemmäksi, mutta ei koskaan poistaa kokonaan, koska seurauksena olisi kehityksen pysähtyminen. Taloudelliset kannustimet ovat oleellinen tekijä motiivien luomisessa ihmisten työskentelylle. Aineettomat ja yliaineelliset voimavarat merkitsevät kosmisen mielen eri kerroksiin kätkeytyvää potentiaalia alinta materiaalista kerrosta lukuunottamatta. Kaikki hienosyiset ilmaisut, tieto ja voimat, jotka voidaan ilmaista psyykkisen alueen kautta, kuuluvat tähän luokkaan. Henkiset voimavarat tarkoittavat henkisen aallon kollektiivista virtaa. Sitä voidaan käyttää henkisen ilmapiirin luomiseen yhteiskunnassa. (Esim. yhteiset henkiset harjoitukset, mietiskely ja henkinen musiikki.)
3. Yksilön ja yhteiskunnan fyysisiä, metafyysisiä ja henkisiä voimavaroja tulisi hyödyntää maksimaalisesti.
Yksilön metafyysiset voimavarat tarkoittavat älyllisiä ja intuitiivisia kykyjä. Eräillä on kyky tuottaa taidetta ja musiikkia ja toisilla kyky tehdä uusia keksintöjä. Henkiset voimavarat tarkoittavat sitä tietoa ja niitä kykyjä, joita ihminen saa, kun yksikkömieli sulautuu kosmiseen mieleen. Yksilön tulee saada yhteiskunnassa täydet mahdollisuudet kykyjensä kehittämiseen. Kaikkia kykyjä tulisi käyttää koko ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Älyllistä ja henkistä tukahduttamista on vältettävä.
4. Fyysisten ja metafyysisten, aineellisten ja yliaineellisten sekä henkisten voimavarojen hyödyntäminen tulisi sovittaa yhteen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tämä periaate merkitsee kaikkien elämänalojen tasapainoista hyödyntämistä. Minkä tahansa osa-alueen ylikorostaminen saattaa aiheuttaa yksilön persoonallisuuden kehityksessä epätasapainoa, ja sama pätee myös yhteiskuntaan. Itäinen maailma kärsii, koska siellä on henkistä aluetta korostettu liikaa. Läntinen maailma on vuorostaan asettanut etusijalle taloudelliset ja teknologiset näkökohdat ja laiminlyönyt henkisen alueen. Älylliset voimavarat ovat arvokkaampia kuin fyysiset voimavarat. Henkiset voimavarat ovat puolestaan arvokkaampia kuin älylliset. Mutta persoonallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen takaa tasapainon kaikilla kolmella elämän osa-alueella.
5. Hyödyntämismenetelmien tulisi vaihtua ajassa, paikassa ja henkilössä tapahtuvien muutosten myötä, ja hyödyntämisen tulisi olla luonteeltaan edistyksellistä.
Periaate ei itsessään muutu, mutta hyödyntämistapa vaihtelee aikakauden, paikan ja ihmisten muutosten myötä. Materiaalisella tasolla tulisi soveltaa tieteen viimeisimpiä keksintöjä ihmiskunnan hyväksi. Samoin aatteissa ja ajatuksissa tapahtuu muutoksia. Jos älylliset ideat eivät auta laajentamaan mieltä, ne ovat pelkkiä dogmeja. Mitä tahansa voimavaroja hyödynnettäessä täytyy varmistaa, ettei psyykkis-henkinen kehitys ole vaarassa. Jokaisella yksilöllä tulee olla mahdollisuus kulkea kohti todellista vapautta edistyksellisen hyödyntämisen avulla.
