Sadvipra - valistunut johtajuus

Yhteiskunnan kyky ylläpitää juohevaa yhteiskunnallista kiertokulkua on Proutin mukaan riippuvaista sadviproista. Sadviprat ovat henkisesti edistyneitä ihmisiä, joilla on itsekuria, lujaa sitoutumista, moraalisuutta ja myötätuntoa. Heidän tietoisuutensa pohjautuu kaiken olevaisen ykseyteen – ja tuosta henkisestä näkökulmasta kumpuaa heidän syvä rakkautensa kaikkea elävää kohtaan. He ovat omistautuneet henkiselle totuudelle ja palveluun, ei varallisuuden, vallan tai aseman tavoitteluun.

P.R.Sarkar määrittelee sadvipra-persoonallisuuden seuraavasti:

”Niitä henkisiä vallankumouksellisia, jotka moraaliselta perustalta työskentelevät yhteiskunnallisten edistyksellisten muutosten aikaansaamiseksi kaikilla kolmella tasolla, fyysisellä, psyykkisellä ja henkisellä, nimitetään sadviproiksi.”
(sad=todellinen)

Sadviprat kehittävät itsessään kaikkien neljän yhteiskuntaluokan kykyjä, palvelua fyysisen työn kautta, rohkeutta taistella yhteisöllisen edun puolesta, terävää älyä yhteiskunnan kehityksen ohjaamiseen ja liiketaloudellista taitoa taloudellisen kehityksen edistämiseen. Koska sadviprat eivät edusta mitään näistä luokista, voivat he näin ollen ajaa kaikkien luokkien etuja.

Jotta sadviprat voisivat säädellä yhteiskunnallista kiertokulkua, tulee heidän olla yhteiskunnan keskiössä, ts. heillä tulee olla vaikutusvaltainen asema – kuten opettajina, päättäjinä, poliitikkoina, parantajina, kulttuurihenkilöinä, taloussuunnittelijoina, rauhanturvajoukkojen komentajina. Tästä asemasta käsin heistä voi tulla yhteiskunnallisen kiertokulun vauhdittajia.

Sadviprojen tulee toimia tehokkaasti muutosten aikaansaamiseksi. He ovat kiinteästi yhteydessä ihmisiin ja aktiivisesti ajavat yhteiskunnan kehittämistä. Kun he huomaavat, että yhteiskunnan dynamiikka on luonnottomasti tukossa, he ryhtyvät toimiin ongelmien poistamiseksi. He auttavat ihmisiä tiedostamaan oikeutensa, he haastavat dogmit, joita käytetään riiston laillistamiseen ja tekevät tarvittavia uhrauksia varmistaakseen yhteiskunnan dynaamisen etenemisen.

Sadvipra-tyyppisiä henkilöitä on ollut menneisyydessä, mutta harvakseen. Heidän lukumääränsä ei ole kuitenkaan koskaan ylittänyt kriittistä massaa, niin että he olisivat voineet ohjata historiaa siten, että olisi voitu ylläpitää perusihmisarvoja.

Kuinka riittävän määrän sadviproja on mahdollista nousta ohjaamaan yhteiskunnan kiertokulkua? Sadviprapersoonallisuuksia kehittyy erityisesti tiettyjen yhteiskunnallisten olosuhteiden vallitessa. Ne seikat jotka luovat elinvoimaisen yhteiskunnan, synnyttävät myös valistunutta johtajuutta. Mitkä ovat nuo olosuhteet?

Monet tekijät voivat vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen: ilmasto, luonnonvarat, maanpinnan muodot, yhteiskunnan arvot, yhteydet muihin kulttuureihin, maantieteelliset seikat, teknologia jne. Mutta seuraavat kuusi tekijää ovat erityisen merkityksellisiä:

1. Henkinen ideologia

Ideologia joka antaa rationaalisen selityksen elämän peruskysymyksiin kuten ”mistä kaikki on tullut”, ”mikä on elämän tarkoitus”, ”mikä on itsen luonne”. Sen tulisi selvittää itsensä oivaltamiseen johtavien harjoitusten perusta. Sen tulisi myös ohjata ihmisiä sopeuttamaan henkinen elämä arkipäivän todellisuuteen, sillä sitä ei voida erottaa fyysisestä olemassaolosta ja yhteiskunnallisesta vastuusta.

2. Henkiset harjoitukset

Tarvitaan myös henkiset harjoitukset henkisen päämäärän saavuttamiseksi. Ne eivät saa perustua dogmeihin tai rituaaleihin. Tulisi olla käytännönläheinen tapa yksilöllisen tietoisuuden muuntamiseksi karkeasta hienosyisemmille tasoille.  Henkistä kehitystä tukee terve ja tasapainoinen keho ja mieli. Niinpä harjoitusten tulee sisältää myös elämäntapaohjeita:  terveellinen ruokavalio, fyysinen liikunta ja moraaliohjeet.

3. Sosioekonominen teoria

Jotta ihmiset voisivat kehittyä kaikilla osa-alueilla, tulee myös elinolosuhteiden tukea tätä kehitystä. Ihmisten perustarpeet tulee tyydyttää ja kehitystä tulee tukea kaikilla aloilla. Oikea sosioekonominen teoria suo tähän mahdollisuuden. Tuon teorian tulee myös päteä muuttuvassa maailmassa olosuhteiden muuttuessa.

4. Yhteiskunnallinen katsantokanta

Jotta yhteiskunta kehittyisi ja kukoistaisi, tulisi sen jäsenten omaksua universaalinen katsantokanta. Samaistumista johonkin kansallisuuteen, rotuun, kastiin, uskontoon, etniseen ryhmään tai poliittiseen näkemykseen tulisi välttää, koska ne synnyttävät nationalismia, kastijakoa, uskontokiistoja, rotusortoa ja poliittista vastakkainasettelua, jotka puolestaan synnyttävät kahtiajakoa ja syrjäytymistä ihmisperheessä. Universalismi on samaistumista koko ihmiskuntaan: olemme kaikki saman Kosmisen Olemuksen lapsia, olemme yhden ja saman globaalisen perheen jäseniä.

5. Kirjoitukset, suuret opetukset

Kirjoitukset ovat viisaita opetuksia, jotka kohottavat ihmismieltä inspiroiden ja ohjaten. Kirjoitukset, jotka palvelevat yhteiskuntaa ja sen jäseniä, ovat inhimillisiä ja rationaalisia.

6. Opettaja

Opettaja on henkilö, jonka opetukset vaikuttavat syvästi yhteiskunnan kehitykseen, sivilisaatioon tai aikakauteen. Opettajat opettavat sekä henkilökohtaisella esimerkillä että opetuksilla, jotka ovat aikakauden ihmisten saatavilla. Jos opettaja on valaistunut henkinen mestari, Buddha, Jeesus, Nanak, Krishna, opetusten lähde on ikiaikainen viisaus. Henkisen opettajan rooli on toimia puhtaana ja epäitsekkäänä kanavana, jonka kautta korkein henkinen totuus tulee esiin.

Jotta yhteiskunta olisi elinvoimainen ja kestävä kehitykseltään, tulee sen sisältää nuo kaikki kuusi tekijää. Jos yksi tai useampi puuttuu tai ilmentyy heikosti, yhteiskunta ei ole tasapainoinen, ja sen kehitys hidastuu. Noiden tekijöiden tulee myös olla sovellettavissa ajan, paikan ja olosuhteiden mukaisesti.

Kun nuo kuusi tekijää ovat läsnä yhteiskunnassa, luovat ne kulttuurisen ympäristön, josta sadviprat voivat nousta. Mikään yhteiskunta nykymaailmassa ei tarjoa ihanteellisia olosuhteita ihmisen kokonaisvaltaiseksi kehittymiseksi. On kuitenkin paljon merkkejä siitä, että tällainen kulttuurinen muutos on alkamassa, ja että on syntymässä uusi aikakausi, joka perustuu korkeammille arvoille. Tällöin sadviproilla tulee olemaan tärkeä rooli, ja silloin yhteiskuntaa voidaan kutsua sadvipra-yhteiskunnaksi.

Kysymyksiä

Muodostuuko sadviproista eliitti, joka ottaa vallan itselleen?

Sadviprojen rooli on jakaa valtaa ja pitää huoli siitä, että valtaa käytetään viisaasti ja oikealla tavalla. Elitistiset tavoitteet eivät ole yhteneväisiä sadviprojen universaalisen katsantokannan kanssa, ja elitistisen aseman tavoittelu vähentäisi heidän arvoaan ihmisten silmissä.

Ovatko sadviprat erehtymättömiä ja lahjomattomia?

Jokainen on erehtyväinen, ja lahjusten vastaanottaminen on mahdollista, vaikkakin epätodennäköistä. Tämän vuoksi sadviprat toimivat kollektiivisesti, ryhmänä. Virallisissa suunnitteluasemissa työskentelevät sadviprat toimivat sadvipratoimikuntien antamalla auktoriteetilla. Nämä toimikunnat ovat vähemmän alttiita erehdyksille ja korruptiolle kuin yksilöt.

Mihin sadviprojen valta tai vaikutusvalta pohjautuu?

Sadviprojen auktoriteetti ei perustu sotilaalliseen voimaan, hallintokoneistoon tai vaurauteen. Heidän vaikutusvaltansa perustuu kansan tahtoon. Ilman ihmisten kannatusta heillä ei ole asemaa. Kansan tulee heidät hyväksyä.

Kuinka sadvipra-arkkityyppi eroaa muista poikkeuksellisten henkilöiden johtajuuskäsitteistä?

Hegelin historiansankarit toimivat ilman moraalista perustaa. Machiavellin prinssi on hyvin kapeakatseisesti kiinnostunut vain poliittisen vallan omille pyrkimyksilleen tuomasta hyödystä,  Platonin filosofikuningas on holhoava ja itsevaltainen. Nietzshen yli-ihminen käyttää yhteiskuntaa vallan lisäämisen välineenä. Konfutsen älyllisesti suuntatunut hallitsija samaistuu vallitsevaan järjestykseen. Veeda-filosofian tietäjät ohjaavat yhteiskuntaa valistuneesti mutta kuuluvat perinteisesti bramiiniluokkaan. Lao Tsen ihannehallitsija on tietäjä, joka noudattaa Tietä (Tao) vailla henkilökohtaista kunnianhimoa, mutta tietäjä ei ole sadvipran lailla yhteiskunnallisesti aktiivinen. Buddhalaisen bodhisattvan henkinen katsantokanta ja uhrautuva omistautuminen ihmiskunnan palvelemiseen ovat samanlaiset kuin sadviproilla, mutta bodhisattvalla ei välttämättä ole samanlaista taisteluhenkeä sosiaalisella alueella.

Tulevatko ihmiset hyväksymään sadviprat?

Ihmisille on tunnusomaista tunnistaa ja hyväksyä ne henkilöt, jotka osoittavat jaloutta. Hopi-intiaanit kunnioittavat vanhempien neuvostoa, tiibetiläiset tulkujaan. Intiassa ihmiset kunnioittivat Swami Vivekanandaa, Mahatma Gandhia ja Subhash Chandra Bosea. Ranskan maalaiset seurasivat Jeanne d’Arcia ja Italiassa kansa palvoi Fransiskus Assisilaista. Niitä rakastetaan, jotka rakastavat ihmiskuntaa.