Uusi maailmankuva

Tällä hetkellä vastassamme ovat suurimmat haasteet, mitä ihmiskunta  on koskaan joutunut kohtaamaan. Kriisit johtuvat suurelta osin kollektiivisesta ajattelustamme, tietoisuudestamme. Selviydymmekö tulevista kriiseistä, riippuu siitä, pystymmekö omaksumaan uuden maailmankuvan. Sen lähtökohtana on meidän kaikkien yhteys toisiimme, luontoon, koko maailmaan.

Tämän hetkinen maailmankuvamme on suurelta osin samanlainen kuin se on ollut viimeiset 400 vuotta. Ranskalainen 1600-luvun filosofi Descartes jakoi maailman kahteen kategoriaan: hengen/uskonnon ja materian/tieteen maailmaan, mistä lähtien tiede on rakentunut käsitykselle, että kaikki tässä maailmassa perustuu materian vuorovaikutukseen materian kanssa. Meihin on satoja vuosia iskostettu ajatus, että olemme erillämme ympäristöstämme; toiset atomit, toiset solut, elävät olennot, vuoret, planeetat - jopa ilma, jota hengitämme - ovat olemassa itsenäisesti ja vailla minkäänlaista riippuvuutta meistä. Myös biologian ja psykologian alalla on ollut vallalla käsitys, että taistelu olemassaolosta on meidän peruspyrkimyksemme, joka on koodattu geeneihimme. Tieteellinen näkemys elämästä on ollut suurilta osin selviytymistä: itsekästä ja yksinäistä. Ei ole siis mikään ihme, että nykykulttuurissa kilpailu ja yksilöllisyys näkyvät jokaisella elämän alueella kamppailuna ja taisteluna, jonka tarkoituksena on ulkoisten uhkien voittaminen. Läntinen talousjärjestelmämme on erinomainen esimerkki tästä mentaliteetista.

Tieteen saavutuksia ei käy kieltäminen, mutta niiden jo vanhentunut materialistinen, mekanistinen ja reduktionistinen näkemys todellisuudesta on luonut maaperän, jossa yksilöllisyys, kulutus ja kilpailu ovat voineet kasvaa ja kukoistaa  - ja ajaa meidät nykyiseen kestämättömään tilanteeseen.

Varsinkin 1900-luvun loppupuoliskolta lähtien olemme saaneet sellaista uutta, tieteellisesti tutkittua tietoa kvanttifysiikasta, biologiasta, sosiologiasta ja psykologiasta, joka on täysin muuttanut maailmankuvaamme.Ymmärrämme, että sen sijaan että koostuisimme rykelmästä erillisiä atomeja ja molekyylejä, kaiken materian olemus on enemmänkin prosessi, jossa eri osat vaihtavat vaihtavat jatkuvasti paikkaa (yhden kappaleen osat vaihtavat paikkaa jatkuvasti toisen kappaleen osien kanssa). Olemme yhteydessä ympäristöömme ja toisiin ihmisiin monella eri tasolla niin kokonaisvaltaisesti, että emme voi enää määritellä selvää rajaa, missä toinen loppuu ja missä toinen alkaa. Maailma ei koostu ainoastaan yksiköistä vaan ennemminkin niiden välisestä yhteydestä, tilasta asioiden välissä. Elämän perusolemus ei ole yksinäisyys vaan yhteys.

Nämä tutkimustulokset ovat palauttamassa kokonaisvaltaisuuden maailmankuvaamme, joka on renessanssista lähtien perustunut eroavaisuuksien toteamiseen. Nämä tieteelliset havainnot  ja niistä syntyvä uusi ykseydellinen maailmankuva muuttavat suuresti sitä, miten ymmärrämme itsemme ja miten meidän kannattaisi elää elämämme. Niiden mukaan sosiaaliset järjestelmämme, arvomaailmamme ja sellaiset kulttuurin piirteet, jotka perustuvat kilpailuun ja yksilöllisyyteen, toimivat vastoin sisintä olemustamme. Yhteys ja yhteistyö ovat uuden fysiikan ja biologian mukaan elämän olennainen osa. Syvimmästä olemuksestamme kumpuaa halu yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen.

Tarvitsemme uuden määritelmän ihmisyydelle - tarvitsemme uuden tavan olla ihmisiä. Tämä uusi tapa alkaa ymmärryksestä, että elämme kokonaisvaltaisen yhteyden maailmassa.  Kautta aikojen viisaat, mystikot, shamaanit ja tietäjät ovat jakaneet kokemuksiaan kaiken yhteydestä. Nyt meidän on aika suhtautua tähän asiaan vakavasti. Kun riittävän suuri määrä ihmisiä omaksuu uuden maailmankuvan, joka perustuu kaiken yhteyteen ja yhteistyöhön, nykyiset ongelmamme ratkeavat ja luomme sivilisaation, joka suo kaikille mahdollisuuden hyödyntää koko potentiaaliaan kaikilla tasoilla; fyysisellä, psyykkisellä ja henkisellä. Jos todella haluamme muuttaa tämän hetkiset kriisit mahdollisuudeksi rakentaa uusi parempi yhteiskuntajärjestelmä, tarvitsemme sen perustaksi myös uuden maailmankuvan. 

Linkki: Uushumanistinen maailmankuva ja arvomaailma